Virtuaalikoirailu ja virtuaalihevostelu – sama harrastus, vai onko?

Itse olen pyörinyt aktiivisesti virtuaalihevosten parissa nyt muutaman vuoden ja viime talvena eksyin myös virtuaalikoirailun pariin. Seikkailin koirafoorumilla ja seurasin menoa, samoin tein hevosten kanssa. Mieleeni hiipi kysymys. Miksi nämä kaksi, samalle pohjalle perustuvaa ”maailmaa” ovat niin erilaisia? No selvennän hieman, ehkäpä se laittaa teidätkin miettimään.

Koiramaailmassa hallitseva elin on VFCI, jolla ei sen kummempaa omaa toimintaa ole, vaan VFCI hoitaa koirien rekisteröimisen, linkkilistan erilaisille virtuaalikoiraliitoille ja valvoo niiden toimintaa. Hevosmaailmassa hallitseva elin taas on VRL, jolla sitä toimintaa löytyy moneenkin lähtöön ja on kasvanut jo niin isoksi, ettei sitä yksi ihminen voi pitää pystyssä. Mistä johtuu moinen ero? Johtuuko se vaan siitä, että koiramaailman ihmiset ovat niin laiskoja vai mistä? Itse ajattelisin asian niin, että koiraihmiset eivät ota kaikkia uudistuksia niin hyvin vastaan kun hevosihmiset ottavat. Onko asia huono vai hyvä, siitä voi olla montaa mieltä.

Koiramaailmassa koirien kilpailumäärä ja luonteen pituus ei ole tärkeää, vaan oikeasti tärkeänä pidetään koiran menestymistä ja sitä mitä koira itselle merkitsee. Näin ainakin useimmilla. Hevosten kanssa taas kilpailujen määrä, luonteen pituus ratkaisee, oli laatu ja menestys sitten hyvä tai ei. Tai no, ei saisi yleistää, mutta itse tämän olen kokenut monesti, enkä kyllä kiistä etten itse ajattelisi samoin.

Koiramaailmassa on vain IRL-lajeille jaokset, eivätkä uudet jaokset saa kovin kummoista kannatusta, jos sillä ei ole pohjaa IRL-maailmassa. Hevosmaailmassa taas tykätään kilpailuttaa hevosia jos jonkinmoisessa lajissa ja arvosteluissa. Pärjäämisestä viis. Koirilla taas on selkeä linja, jossa lajissa ne kilpailevat ja muissa kilpailuissa ne eivät tule useinkaan käymään. Miksi, kysyn taas.

Talleilla ja kenneleillä niinkään suurta eroa ei ole, sillä sisältö on aika sama ja ulkoasut samantyylisiä, mikä sitten se niinkin suuri ero on? Itse koen tämä eron siinä, että koiramaailman ihmiset ovat valmiita auttamaan toisiaan, ilman palkkaa useimmiten. Koiraihmiset eivät ole tottuneet saamaan kaikkea valmiiksi vaan tekevät itse työtä menestyksen eteen. Hevosmaailmassa tämä palkan pyytäminen on jo mennyt liiallisuuksiin ja nykyään näkee jo oikeata rahaa liikkuvan maksuvälineenä. Mielestäni tämän on aikaan saanut sen, että hevosihmiset eivät ole valmiita yrittämään, vaan ovat tottuneet siihen että kaikki tulee valmiina, kunhan tarpeeksi lahjoo. Tätä rahan ja muun palkan pyytämistä en tuomitse, kunhan ahneus ei iske, sillä toki tekeleet vievät aikaa ja työtä. Vaan se ihmisten uusavuttomuus, kun ei itse kokeilla ja yritetä, tai sitten vaan ollaan niin laiskoja.

Tarkoituksenani ei ollut tuomita ketään tai mitään, mutta itse koen asian näin ja taidan siirtyä enemmän tuonne koirapuolelle, vaan viimeisimmän kappaleen takia. Jokainen miettikööt itse, mitä voi asian eteen tehdä ja mitä edes haluaa tehdä.

Janice (cedile@luukku.com)