Ravurista ratsuksi


Ravihevosia tapaa yhä useammin virtuaalimaailmassa. Onko raviurheilu yhtä suosittua, kuin esimerkiksi esteratsastus? Ainakin Virtuaaliravien edistämisryhmän, VRER:in kilpailukalenterista löytyy pitkä lista eri roduille tarkoitettuja raveja. Tiukat säännöt, mahdolliset hylkäykset ja suuret rahapalkinnot tekevät lajista jännittävän. Ravihevosten sivuilla näkee suuria voittosummia, jotka kaikki ovat kertyneet puhtaasti raveista. Myös mónteravureiden ja peitsarien suosio kasvaa. Suosituimpia ravihevosrotuja ovat varmastikin suomenhevonen ja amerikkalainen lämminverinen, mutta myös gotlannin russponeja ja shetlanninponeja näkee raviradoilla.

Starttaavat hevoset juoksevat lähdöissä koko kilpailuikänsä ajan, kunnes ne vanhentuessa siirretään jalostuskäyttöön. Mutta entä sitten, jos ravuri loukkaantuu raveissa, hevosesta ei ole ravuriksi, sen ravi on epäpuhdasta tai hevosen kilpailuvietti on kadonnut? Kannattaako raveissa käyminen vielä, jos hevonen ei pärjää?

Oikeassa elämässä entinen ravuri useimmiten ratsukoulutetaan ja myydään ratsuksi. Hevosesta saattaa kehittyä hyvä ratsu - tai sitten ei. Mutta entä virtuaalimaailmassa? Mitä tehdään hevoselle, josta ei suunnitelmien mukaan tullutkaan huippujuoksijaa?

Virtuaaliraveissa hevoset eivät kovinkaan usein loukkaannu vakavasti. Ravureiden omistajien kannalta se onkin hyvä asia; ravien pitäjät eivät hylkää hevosta loukkaantumisien vuoksi ja syydä siten kasoittain jalkavikaisia hevosia takaisin omistajilleen. Muuttuisivatko virtuaaliravit liian realistiseksi, jos hevosilla alkaisi ilmetä niin sanottuja ongelmia, kuten haluttomuus juoksemiseen, epäpuhdas ravi tai loukkaantuminen?

Kysymys herääkin, mitäpä tehdä ex-ravurille? Syrjittäisiinkö niitä virtuaalimaailmassa epäonnistuneina kehäraakkeina? Ehkäpä ravitalli ei tarvitse "epäonnistunutta" ravuria, mutta ehkä ratsukoulutus kannattaa ja aina löytyy joku, joka huolii mielellään aloittelevan ratsun itselleen.

Ravitalli Ninitran ylläpitäjä Heli kertoo, että hän on tuntenut IRL:ssä vain yhden ratsuksi koulutetun ravurin. Muut hänen tuntemat ravurinhommat lopettaneet hevoset ovat siirtyneet jalostuskäyttöön.

- "Tuo vaikuttaa aika paljon virtuaalihevosiini ja hevoset siirtyvät kisauran jälkeen jalostukseen tai eläkkeelle. Saattaisin kuvitella kasvattini siirtyvän ratsuksi, mutta hevonen tuskin jäisi tällöin Ninitraan", Heli vastaa kysymykseeni, voisiko hän kuvitella ratsuksi siirtyneen ravurin Ninitrassa. - "Ninitran on tarkoitus vastata mielikuvaani aktiivisesta jalostus- ja kilpailutoiminnasta, eikä epäonnistuneelle ravurille oikein ole tilaa."

Helin mielestä ravurin kouluttaminen ratsuksi ja sen kannattavuus on kaksipiippuinen juttu. Kasvattajalle ja hevoselle on hyvä, ettei se jää tehokkaan aktiiviuran jälkeen seisomaan tyhjän panttina, vaan koulutetaan uudestaan. Ratsuksi koulutetusta ex-ravurista on paljon hyötyä ja sitä voi pikkuhiljaa kilpailuttaakin pienissä kouluratsastus- tai esteluokissa, mutta kokeneelle ravihevosten kasvattajille ratsusta ei ole iloa.

"En ainakaan osaa kuvitella, että kasvattaja mainostaisi itseään hyvillä ex-ravureilla."

Johanna M. (maissinen@gmail.com), kiitokset Helille.