Palkka


Virtuaalimaailmasta on tullut varsinainen oravannahkakaupan keskus: tee ulkoasu, niin annan kuvia. Anna kuvia, niin kisaan hevosillasi. Kirjoita luonne, niin arvostelen hevosesi. Huutokauppojakin pidetään: kuvat saa se joka suostuu niiden eteen eniten tekemään töitä, yleensä kisaamaan. Saako täällä kohta enää mitään ilmaiseksi?

En tiedä kuka keksi tai milloin keksittiin ensimmäisen kerran pyytää palkkaa jostain palveluksesta. Ehkä jollain oli hienoja kuvia, mutta hän ei osannut tehdä mieluista ulkoasua ja ajatteli sitten että ehkä joku toinen tekisi, jos saisi siitä vastineeksi hienoja kuvia käyttöönsä. Tai ehkä se alkoi jo hamassa menneisyydessä, kun virtuaalihoitaja sai ratsastaa hoitsullaan palkaksi hoitamisesta. Joka tapauksessa palkan tarjoaminen ja palkan pyytäminen on nykyisin suhteellisen jokapäiväistä toimintaa virtuaalitallifoorumeissa.

Itse en ole suostunut palkkaa mistään maksamaan enkä ole palkkoja halunnut, jos olenkin jotakuta neuvonut, joten henkilökohtaisesti en tiedä palkkakäytännöistä mitään. Jonkinlaista osviittaa antanee kuitenkin se, että kun Hevoset.comissa tein haun, jossa etsin jokaisen viestiketjun, jonka otsikossa mainittiin palkka tai vastaava, tuloksia tuli niin paljon, ettei kaikkia näytetty. Se tarkoittaa yli tuhatta viestiketjua.

Onko palkka ja sen vastine suhteessa toisiinsa?

En siis tiedä miten isoja tai pieniä palkkoja mistäkin yleensä vaaditaan ja tarjotaan. Sen kuitenkin tiedän, että osa ihmisistä tarjoaa palkkaa melko pienistä asioista. Hevostalli.netissä silmiin osui viesti, jossa eräs pyysi tuomaan (siis keksimään) pari hevosta. Hevosille oli asetettu melko paljon toiveita, joten se oli periaatteessa jo melkein keksitty (eli tuotu), nimi vain kehiin ja sukuun nimet parille polvelle, eipä juuri muuta. Ja siitä tarjottiin palkkaa, mielestäni siis varsin pienestä asiasta.

Olen kuullut valitusta siitä, että asioista pyydetään hurjiakin palkkoja. Sata kisaa ulkoasusta, viisi pitkää luonnetta huonolaatuisista kuvista ja niin edelleen. En tiedä pitävätkö tällaiset väitteet paikkaansa vai ovatko liioittelua. Aika usein ne varsinaiset sopimiset palkasta tapahtuvat kaiketi sähköpostitse tai muuten vain pois julkisista foorumeista. Liikesalaisuuksia pitää toki varjella. Tietysti on kunkin oma asia mitä haluaa tehdä vastapalvelukseksi mistäkin ja lopultakin voin vain lainata vanhaa sanontaa: ei se ole tyhmä joka pyytää, vaan se joka maksaa.

Arvostelun arvo

Varsinkin pienemmistä tehtävistä tarjotaan palkkana melko usein arvosteluita hevosille. Jäin miettimään, että mitä arvoa on näillä arvosteluilla. Nehän ovat vain yhden ihmisen mielipiteitä! Okei, jos sattuu niin hyvin, että arvostelija tuntee rodun rakenteen ja osaa näin ollen antaa jonkinlaista konkreettista arviota rakenteesta, niin mikäs siinä, mutta tätähän ei arvostelijalta odoteta.

Ja mitä sitten jos arvostelijan mielestä arvioitava hevonen on ruma, rakenteeltaan onneton, luonteeltaan epäuskottava, tiedoiltaan puutteellinen, kuviltaan huono ja sivujen ulkoasukin on kamala, puhumattakaan kymmenistä kirjoitusvirheistä? Ei taida saatu palkka kovin miellyttää hevosen omistajaa, joten pitäisikö arvostelijan yrittää venyttää totuutta, jotta kaikki olisivat tyytyväisiä? Mutta onko se sitten enää arvostelu? Pitäisikö sitä kutsua nuoleskeluksi? Ja mikä sen arvo on?

Palkkaluonteet ja YLA

Usein pyydetään palkaksi myös luonnekuvauksia. Mikäs siinä, se on arvostelun lisäksi myös sellainen helppo palkka, jonka kaikki pystyvät maksamaan, ei tarvita kameroita, ei kuvankäsittelyohjelmia ja sivujentekotaitoa, vain sähköposti ja hieman mielikuvitusta sekä viitseliäisyyttä. Tosin luonne ei aina ole se tarjottu palkka, vaan myös luonteita pyydetään kirjoittamaan palkalla. Tämä ei ole uusi asia, jo elokuussa 2002 ilmestyneessä Vippoksessa kirjoitin luonteiden teettämisestä muilla artikkelissa "YLA:n nousu, uho... ja tuho?" (linkki: http://www.geocities.com/nakkipate/yla08.htm). Lainaan tästä artikkelista luonnekuvauksia koskevan kohdan:

"Niinpä nykyisin --- saa lukea kuinka ihmisiä pyydetään kuvapalkalla kirjoittamaan jollekin hevoselle luonne, kun itse ei viitsitä. YLAn tarkoitus oli kuitenkin jättää heikommalle sijalle sellaiset hevoset, joihin omistajalla ei ole minkäänlaista "tunnesidettä", ts. joihin ei ole uhrattu aikaa eikä vaivaa. Omasta kokemuksesta voin sanoa, että tunneside syntyy juuri kirjoittaessa hevoselle luonnekuvausta ja miettiessä sen sisältöä. Kun luonnekuvaus on valmis, hevonen tuntuu omalta ja arvokkaalta. Jos luonnekuvaus hoidetaan copy-pastella sivuille, niin mitä hemmetin hyötyä siitä on?"

YLA ei ole vuosien saatossa muuttunut tarkoitukseltaan mihinkään, joten luulisin että muilla teetetyt luonteet ovat edelleen ongelmallinen asia YLA:n kannalta. Toisella ihmisellä hevosen luonteen kirjoituttanut on siis periaatteessa huijari, joka ratsastaa YLA:ssa toisen ihmisen aikaansaannoksilla. YLA ei tiettävästi ole ottanut asiaan kantaa, joten asia on jokaisen oman moraalin tai sen puutteen varassa.

Mistä kaikesta voidaankaan pyytää palkkaa?

Miten pitkälle palkanmaksu ja palkkatoiveet voivat mennä? Aika pitkälle vietyä on jo mielestäni se, että eräs ihminen pyysi palkkaa siitä, että lähetti minulle erään kappaleen Messengerin kautta. Olin lähinnä pöyristynyt, eihän tämä ihminen ollut tehnyt mitään se kappaleen eteen, korkeintaan imuroinut netistä tai ribannut cd:ltä mp3:ksi. Ihan sama asia olisi, jos hän olisi myynyt minulle kyseisen kappaleen rahalla ja se taas on selkeästi laitonta.

Ehkä tulevaisuudessa joku oriinomistaja saattaa haluta palkkaa siitä, että ori astuu ulkopuolisen tamman. Tietenkin, onhan kyseessä hieno ori, jonka eteen omistaja on nähnyt paljon vaivaa kisaamisen, ulkoasun teon, luonnekuvauksen ja kuvien muodossa. Onhan toki kohtuullista, että tammanomistaja astutuksen saadakseen kisaa oriilla ehkä kymmenen kisaa lisää, eikö vain? Reaalimaailmassakin maksetaan astutusmaksuja ja varsarahoja. Tai ehkä jollakulla toisella on hieman heikompi ori, jolle pitäisi saada vähän jälkeläisnäyttöä vaikkapa YLAa varten. Hän tarjoaa tammanomistajille muutaman kisan tai arvostelun palkaksi, jos nämä astuttavat tammansa tällä oriilla ja tekevät varsalle sivut. Ja taas kaikki ovat tyytyväisiä.

Jospa tulevaisuudessa myös hevosille määritellään hinnat? "Osta tämä laatuvarsa, hintana kaksi luonnekuvausta, on se niin hienoista vanhemmista, että kannattaa maksaa." Tai ei ihan näin, nykyisinkin tuo hevosten myyminen on kovin työlästä kun ostajia ei tahdo löytyä. Ehkä myyntipuhe meneekin tähän tapaan: "Osta tästä hyvä varsa, kisaan siitä hyvästä jollain hevosellasi kymmenen kisaa, että saan hevosen myytyä".

Tämänhän voisi laajentaa moneen muuhunkin asiaan. NJ-tuomarit voisivat pyytää pari kisaa kultakin arvostelemansa luokan osallistujalta, ktk-tuomarit samoin. Eihän pari kisaa per ihminen paljoa ole ja ei tuomarienkaan tarvitsisi tyystin palkatta raataa. Jaosten alaiset kisat ovat myös niin suosittuja, että osallistujia varmasti riittäisi sittenkin, vaikka kisojen järjestäjä pyytäisi jokaista osallistujaa kirjoittamaan yhden luonteen tai arvostelun tai sukuselvityksen. Kisojen järjestäminen on kohtuullisen viheliäistä puuhaa, olisi varmasti kiva, jos pitäjä saisi siitä muutakin kuin hyvän mielen ja moitteita kun tulokset eivät tulleetkaan heti kisapäivänä.

Kenties eri asioista aletaan pyytää oikeata rahaa, erityisesti kuvista ja ulkoasuista. Kyllähän monet kuvaajat pyytävät kuviensa käytöstä rahaa jo muutenkin eivätkä internet-alan ammattilaiset suinkaan palkatta suunnittele ja tee yritysten nettisivujen ulkoasuja. Voin kertoa, että nettisivujen ulkoasun suunnittelusta ja toteutuksesta pyydetään yritysmaailmassa kovia tuntipalkkoja. Houkuttelevaa, eikö?

Onko tämä liioittelua? Kenties, mutta tulevaisuus näyttää toteutuvatko nämä kauhuskenaariot. Toivottavasti eivät, sillä noihin asioihin liittyy paljon väärinkäytöksen vaaroja, erityisesti siksi, että kun palkka on maksettu, niin vastasuoritus pitää hoitaa myös kunnialla eikä jättää esimerkiksi kisoja pitämättä. Palkkojen pyytäminen ja maksaminen vaatii aina erityistä luottamusta molemmilta osapuolilta ja sitä ei saa käyttää väärin.

Virginia, virginia@hevosmaailma.net